Ei ehdi bloggaamaankaan

Elokuva-ala on pysähtynyt. Kaikki aika menee spekuloidessa elokuvasäätiön tulevaa puheenjohtajaa ja toimitusjohtajan jatkoa.

Dokumentit ovat vanhanaikaisia, nurkkakuntaisia ja täysin turhia?

Dokumentaristi Virpi Suutari vastasi Helsingin Sanomien kysymykseen ”Suuntaako Lauri Kivisen Yle yhtiön voimavaroja oikeisiin kohteisiin?” näin:

Osittain kyllä, mutta laittaisin harkintaan kokonaisen kanavan lakkauttamisen, jos se on keino pelastaa Ylen arvokkain ydin: TV2:n ohjelmisto on enimmäkseen vanhanaikaista, nurkkakuntaista ja täysin turhaa.

Ei kai hän dokumenttielokuvaa tarkoittanut?

Elokuvateatterin kuolema

Helsingin Sanomat uutisoi Helsingin Bristol-elokuvateatterin lopettamisesta. Kun elokuvateatteri kuolee, se saa enemmän ystäviä kuin eläessään. Tätä todistavat HS.fi-uutiskommentit.

Bristol toimi elokuvateatterina vuokratiloissa. Vuokrasuhde on kaksipuolinen: on vuokranantaja, joka toivoo riittävää vuokratuloa ja on vuokralainen, joka toivoo tarpeisiinsa sopivaa tilaa ja maksukykyynsä suhteutettua vuokraa. Tarpeet eivät ole kohdanneet, koska elokuvateatteri on lopetettu.

Helsingin Sanomien uutiskommenteissa ovat salaliittoteoriat voimissaan. Jotain olisi pitänyt tehdä. Teatteriryrityksen vika.

Finnkino ei lopeta kannattavaa elokuvateatteria ja aivan varmasti se ei myöskään aja alas teatteria huvikseen. Miksi se niin tekisi? Liikeyritykset eivät toimi niin.

Olisin toivonut Bristolin säilyvän, mutta en käytä suruaikaani syyllisten etsimiseen, koska niitä ei ole. Ostan elokuvalipun ja menen Bristoliin elokuviin vielä kun se on mahdollista.

Elokuvateatterit säilyvät hengissä vain jos ihmiset menevät elokuviin. Ei millään muulla tavalla.